Hoitajien rokotekriittisyys

Hoitajien rokotekriittisyyden voidaan nähdä olevan uhka potilasturvallisuudelle, sillä rokottamaton hoitaja voi oireettomana taudinkantajana levittää tarttuvia tauteja. Suomessa astui maaliskuussa 2018 voimaan tartuntatautilain pykälä 48, joka velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää ottamaan vuosittain rokotteen kausi-influenssaa vastaan, sekä rokotteet vesirokkoa ja tuhkarokkoa vastaan, mikäli kyseisiä rokkotauteja ei ole sairastettu. Lisäksi imeväisikäisiä hoitavilla on oltava rokotteen antama suoja hinkuyskää vastaan. Lailla tavoitellaan potilasturvallisuuden lisäämistä, mutta asia ei ole yksinkertainen, sillä siihen liittyy myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden itsemääräämisoikeus. Tutkielman tarkoituksena on kuvata hoitajien rokotekriittisyyttä heidän omasta näkökulmastaan. Tutkielman tavoitteena on tuotetun tiedon avulla ymmärtää hoitajien rokotekriittisyyttä ilmiönä. Saadun tiedon avulla voidaan herättää keskustelua potilasturvallisuudesta, hoitajien itsemääräämisoikeudesta sekä rokotteisiin liittyvästä epätietoisuudesta. Tämän lisäksi saatua tietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaatioissa ja koulutuksessa. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: 1) Millaisia tekijöitä on hoitajien rokotekriittisyyden taustalla? 2) Millaiseksi rokotekriittiset hoitajat kokevat terveysalan henkilöstön rokotuksia koskevan lainsäädännön muutoksen? Tutkielmassa hyödynnettiin Terveys, tieto ja asiantuntijuus: vaihtoehtohoitoihin ja rokotteisiin liittyvä lääketiedekriittisyys 1900-luvun alusta nykypäivään – tutkimushankkeen yhteydessä keväällä 2019 kerättyä haastatteluaineistoa. Tutkielman aineistoon sisällytettiin 17 valmiiksi litteroitua haastattelua, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Hoitajien rokotekriittisyyden taustalla olevia tekijöitä kuvasivat rokotteiden varjopuolet, hoitajien esittämä kritiikki, tieto rokotteen ottamiseen vaikuttavana tekijänä sekä hoitajien elämänkatsomuksellisuus. Rokotekriittisten hoitajien kokemuksia terveysalan henkilöstön rokotuksia koskevan lainsäädännön muutoksesta kuvasivat lain kielteinen sävy, lain monimuotoiset seuraukset sekä lain velvoittaman suojan arvosteleminen. Rokotehaitat tulisi pystyä minimoimaan ja rokotteiden sekä haittojen syy-yhteyksiä pitäisi todentaa luotettavammin. Hoitajien saataville tulisi tarjota tieteellistä tietoa, joka puoltaa rokotteiden ottamista. Tartuntatautilakiin liittyvää ohjeistusta tulee selkiyttää ja yhtenäistää työnantajia varten. Laajempaa jatkotutkimusta hoitajien rokotekriittisyydestä tarvitaan myös muihin rokotteisiin, kuin kausi-influenssarokotteeseen liittyen

Medical and nursing students’ co-learning in digitalized health care eco-system

The demographic change in Finnish population has forced us to develop digital solutions to meet health care requirements. To respond to the need, we designed and piloted a one-day Multidisciplinary Digital Clinic (MDC) education for medical and nursing students. In this report, we describe our project of the one-day MDC education of digital solutions in primary care for medical and nursing students, and their learning experiences. Additionally, we describe the realization of the intended learning outcomes. The MDC education was conducted by flipped learning method with pre-studying materials. The MDC day was divided into three topical workshops: Remote Care, Digital Symptoms and Health care assessment, and Assessment of Need for care. Students formed three multidisciplinary teams. The students (N=108) valued the opportunity to train with modern technological equipment. Learning in the multidisciplinary teams enabled their knowledge and expertise sharing beyond study field limits, and provided a unique opportunity to discuss together, and thus, helped generate future-proof cooperation skills. The MDC training improved students' understanding of digitally enhanced health care services and increased their understanding of the automated digitalized service pathways, and the continuity of care. In conclusion, the students described MDC as a unique opportunity, and future oriented education. The MDC encouraged students to get involved in the digitally and technologically enhanced health care eco-system in their professional careers

Hoitajien rokotekriittisyys

Hoitajien rokotekriittisyyden voidaan nähdä olevan uhka potilasturvallisuudelle, sillä rokottamaton hoitaja voi oireettomana taudinkantajana levittää tarttuvia tauteja. Suomessa astui maaliskuussa 2018 voimaan tartuntatautilain pykälä 48, joka velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää ottamaan vuosittain rokotteen kausi-influenssaa vastaan, sekä rokotteet vesirokkoa ja tuhkarokkoa vastaan, mikäli kyseisiä rokkotauteja ei ole sairastettu. Lisäksi imeväisikäisiä hoitavilla on oltava rokotteen antama suoja hinkuyskää vastaan. Lailla tavoitellaan potilasturvallisuuden lisäämistä, mutta asia ei ole yksinkertainen, sillä siihen liittyy myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden itsemääräämisoikeus. Tutkielman tarkoituksena on kuvata hoitajien rokotekriittisyyttä heidän omasta näkökulmastaan. Tutkielman tavoitteena on tuotetun tiedon avulla ymmärtää hoitajien rokotekriittisyyttä ilmiönä. Saadun tiedon avulla voidaan herättää keskustelua potilasturvallisuudesta, hoitajien itsemääräämisoikeudesta sekä rokotteisiin liittyvästä epätietoisuudesta. Tämän lisäksi saatua tietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaatioissa ja koulutuksessa. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: 1) Millaisia tekijöitä on hoitajien rokotekriittisyyden taustalla? 2) Millaiseksi rokotekriittiset hoitajat kokevat terveysalan henkilöstön rokotuksia koskevan lainsäädännön muutoksen? Tutkielmassa hyödynnettiin Terveys, tieto ja asiantuntijuus: vaihtoehtohoitoihin ja rokotteisiin liittyvä lääketiedekriittisyys 1900-luvun alusta nykypäivään – tutkimushankkeen yhteydessä keväällä 2019 kerättyä haastatteluaineistoa. Tutkielman aineistoon sisällytettiin 17 valmiiksi litteroitua haastattelua, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Hoitajien rokotekriittisyyden taustalla olevia tekijöitä kuvasivat rokotteiden varjopuolet, hoitajien esittämä kritiikki, tieto rokotteen ottamiseen vaikuttavana tekijänä sekä hoitajien elämänkatsomuksellisuus. Rokotekriittisten hoitajien kokemuksia terveysalan henkilöstön rokotuksia koskevan lainsäädännön muutoksesta kuvasivat lain kielteinen sävy, lain monimuotoiset seuraukset sekä lain velvoittaman suojan arvosteleminen. Rokotehaitat tulisi pystyä minimoimaan ja rokotteiden sekä haittojen syy-yhteyksiä pitäisi todentaa luotettavammin. Hoitajien saataville tulisi tarjota tieteellistä tietoa, joka puoltaa rokotteiden ottamista. Tartuntatautilakiin liittyvää ohjeistusta tulee selkiyttää ja yhtenäistää työnantajia varten. Laajempaa jatkotutkimusta hoitajien rokotekriittisyydestä tarvitaan myös muihin rokotteisiin, kuin kausi-influenssarokotteeseen liittyen